Liisa-tädin* pitkäaikainen unelma alkoi toteutua, kun veljet vihdoin aloittivat vierailut naapurikylässä ja ottivat hänetkin mukaan. Keskiviikkona Liisa pukeutui kansanpukuunsa, otti mukaan itse kirjoittamiaan lauluja ja lähti kertomaan ihmisille siellä hyvää sanomaa heidän äidinkielellään.
Lauantaina Liisa-täti, jonka selkää aina kolottaa autokyydissä, oli taas liikkeellä. Tällä kertaa matka johti hänen noin 200 kilometrin päässä sijaitsevaan synnyinkuntaansa. Yli puolet matkasta on jäätietä. Sieltä löytyi sukulaisia, eikä Liisa-täti voinut pidättää liikutuksen kyyneleitä saadessaan jakaa heidän kanssaan siitä, mitä Torum, Luoja, oli tehnyt hänen elämässään.
”Katsokaa nyt, kuinka paljon mummo teitä rakastaa”, totesi mukaan matkalle lähtenyt Kalle* paikalla olleille nuorille miehille. Taisi se heitä koskettaakin. Seuraavalla vierailukerralla vastaanotto oli hyvin kunnioittava.
Seuraavalla viikolla Liisa-täti kutsuttiin kaupunkiin Kairos-kurssille. Neljän päivän ajan joka ilta ajettiin 60 km:n matka kotiin yöksi. Toisena päivänä myös Jaana-täti* lähti mukaan, vaikka epäilikin ymmärrys- ja vastaanottokykyään, kuulokin kun on heikko. Mutta sain nähdä, että Liisalla on todellinen lahja välittää eteenpäin oppimaansa. Kun päivän päätteeksi en päässyt heti lähtemään näitä naisia viemään kotiin, kotiläksyt oli tehty ja lisäksi Liisa oli selittänyt Jaanalle kaiken oleellisen siihen asti oppimastaan. Koko kotimatka kului innostuneessa puheensorinassa.
Yllättäen mieleen muistui pari vuotta sitten kuultu opetus siitä, miten tärkeää on tuntea oman kansan perinteet, se, mistä on tultu. Palaset alkoivat loksahdella paikalleen. Kaikki ne puhtaussäädökset ja kiellot — samanlaisia säädöksiähän oli myös juutalaisella kansalla Vanhan testamentin aikana. Eikö niitä voisi käyttää siltana hyvän sanoman välittämisessä sen sijaan, että tuomitsee ne vain pakanallisena hölynpölynä? Kertoa, että Torum itse antoi sellaiset säädökset ihmisille opettaakseen heille eron pyhän ja tavallisen välillä. Mutta kertoa myös, että Torumin Poika tuli puhdistamaan meidät kertakaikkisesti. Kun verenvuototautia sairastanut nainen kosketti Häntä, Hän ei tullutkaan saastaiseksi, vaan nainen parani. ”Siitähän täytyy kertoa niille sukulaisille!”, hän huudahti. Seuraavana lauantaina myös Jaana-täti lähti mukaan tuohon kaukaisempaan kylään. Olihan hänelläkin siellä sukulaisia, joiden piti saada kuulla tästä kaikesta. / SE
P.S. Pohjoisen suuntaan pääsin itsekin kahden tehokkaan eläkeläisrouvan mukaan. Perinteisten laulujen ja käsityötaitojen kautta etsitään tietä ihmisten sydämiin.
*) Nimi muutettu