Luin eilen uutisista, miten paavi on parhaillaan vierailulla Pohjois-Irakissa ja Mosulin alueella. Raamatussa mainitun Niiniven kaupungin ajatellaan olevan juuri Mosulin alueella, mistä olemme viime vuodet kuulleet vähemmän mairittelevia uutisia. Paavin viesti kristityille oli se, etteivät he lähtisi kotipaikkakunniltaan ja yhteisöistään pois, vaan olisivat valona ja suolana pimeyden keskellä.
Jumala puhui Joonalle, että hänen tulee lähteä julistamaan parannusta Niiniven kaupungin asukkaille. Hän lähti vastakkaiseen suuntaan ja tiedämme, mitä siitä seurasi. Jumala rakastaa niitäkin, joita me emme välttämättä rakasta. Jumalan ajatukset ovat niin kaukana meidän ajatuksistamme. Usko ja rakkaus pulppuavat toivosta.
Viime viikolla kuulin, että juuri uskoon tullut nuori mies lähellä kaupunkiamme on paljastunut valehtelijaksi. Hän on elänyt kaksoiselämää, eikä oikeastaan ole koskaan ollut tosissaan Jeesuksen seuraamisessa. Hän on tavoitellut todennäköisesti vain rahallista hyötyä ihmisistä, jotka ovat halunneet opetuslapseuttaa häntä. Silti usko Jeesukseen Kristukseen ja rakkaus Ihmisiä kohtaan saa aikaan evankeliumin leviämisen.
Sain uutisen viime viikolla, että monet työntekijät ovat palaamassa Lähi-idän kentältä kotimaihinsa erilaisten syiden, muun muassa lasten koulutuksen, terveydellisten syiden ja koronan, takia. Viranomaiset ovat evänneet toistuvasti ystäviemme viisumianomukset. Näyttää siltä, että toukokuu jää heidän viimeiseksi kuukaudekseen naapureinamme. Monen muun viisumin hakeminen on vain vaikeutunut entisestään. Tuntuu, että on alkamassa uusi kausi.
Ei ole helppoa vastata kutsuun, kun tietää, mitä se maksaa. Vaikeaa on myös kertoa ihmisille Jeesuksesta, kun tietää, mitä se mahdollisesti tulee heille maksamaan. Jumala kutsuu edelleen työntekijöitä Niiniveen. He myös ovat vastanneet kutsuun. Nuorempana varmasti jokainen etsii kutsumustaan. Näin vanhempana löytää itsensä Joonan asemasta: Minäkö menisin, Jumala? Kyllä, jälleennäkemisen toivon kannustamina lähdemme jälleen, sekä lupauksen, että Jumala tuntee ja tietää parhaiten minut, ystäväni, viholliseni ja koko maailman. Niin paljon Jumala on rakastanut maailmaa, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän!
Sinulla ja minulla, meillä kaikilla, on oma ”Mosulimme”. Ollaan paikallamme, ja ollaan valona ja suolana arjessa./ TH