Reilut kaksi vuotta sitten Kaija* kuuli unessa sanan ”kareli” (karjalaiset), ja mietti, ovatko ne sukua kanarialinnuille. Pastori Asko* tiesi paremmin. Kaija sai kuulla, että lähellä Suomen rajaa asuu karjalaisia ja vepsäläisiä, jotka ovat suomalais-ugrilaisia kansoja kuten komitkin, Kaijan oma kansa. Kaijan sydämelle laskeutui valtava tarve päästä käymään Karjalassa ja tutustua noihin ihmisiin. Kukaan ei tuntunut tietävän uskovista karjalaisista. Yllättäen Kaija sai kuulla, että seuraavana viikonloppuna Petroskoissa järjestettäisiin karjalaisten festivaali. Kaija osti nopeasti liput ja varasi majoituksen, ja Asko seurasi perässä pari päivää myöhemmin.
Festivaalin jälkeisenä päivänä Petroskoin seurakunnan pastori antoi Askolle ja Kaijalle puheenvuoron, ja he kertoivat Kaijan unesta, näystään varustaa vähemmistökansojen edustajia työhön oman kansansa keskuudessa sekä suomalais-ugrilaisesta koulusta. Paikallisen pastorin suureksi hämmästykseksi useat seurakuntalaiset tulivat Askon ja Kaijan luokse kertoen olevansa karjalaisia tai vepsäläisiä, jotkut heistä vielä osasivat isiensä kieltä. ”Miksi ette kertoneet minulle aiemmin?” kysyi pastori. ”Et kysynyt”, kuului vastaus. ”Ujostelimme puhua siitä.”
Sama tarina tuli vastaan muuallakin. Paikalliselle suomalaiselle seurakunnalle oli toimitettu 5000 aunuksenkarjalankielistä Uutta testamenttia. Kaksi niistä oli jaettu. Lähikylällä asuva pariskunta oli erityisesti liikuttunut ajatuksesta, että karjalan kieltä saisikin käyttää Jumalalle puhumiseen ja todistamiseen.
Reilu kuukausi sitten Asko lähti uudestaan käymään Karjalassa, tällä kertaa muutaman muun ystävän kanssa. He kiersivät useilla paikkakunnilla ja löysivät paljon karjalaa ja vepsää puhuvia ihmisiä. Innokkaita osanottajia löytyi tulevaan kouluumme ja erään pastorin karjalainen vaimo lupautui kääntämään raamatunkertomussarjaa vienankarjalaksi. Petroskoista löytyi lapsikuoro, jonka johtaja kyseli, voisiko Jippii-lauluja saada vienankarjalaksi, ja saimme yhdistää heidät Jippii-mission kanssa. Vierailijat puolestaan saivat matkaevääksi kipinän lähettää muutama seurakuntalainen Royal Rangers -koulutukseen, jotta meilläkin voitaisiin aloittaa tätä partion kaltaista toimintaa.
Ja kaikki tämä alkoi yhdestä unesta. Mihin se vielä johtaakaan? /SE
* (Nimi muutettu.)