Kun kuuntelen saarnoja ja kuulen Raamattua luettavan, koen monesti paluuta nuoruusvuosiin. Kun itse aloin kunnolla lukea Raamattua ja siitä tuli se päivän tärkein hetki, heti koulusta tultua, kotona omalla vintillä, uunituoreet sämpylät juuri syötyinä ja teet juotuina. Silloin oli tärkeää, että osasi lukea ja halusi lukea. Ja että oli paperille painettu virheetön Raamatun teksti, ja vielä omalla kielellä. Moniin kohtiin Raamattua tutustuin juuri tällä tavalla, aivan itsekseni.
Nyt olemme työssä kansan parissa, jossa oman kielen lukeminen ei ole itsestään selvää. Jos lukeminen kovin kangertaa, ne ahaa-elämykset jäävät kokematta. Raamattu olisi kyllä saatavilla, mutta harvapa ottaa sen riskin, että tuo tiiliskiven kokoinen eepos löytyisi oman kodin sisältä.
Vaivihkaa ne sanat ovat kuitenkin löytäneet kiertoteitä, ihan niihin samoihin koteihin, käsilaukkuihin, reppuihin ja taskuihin. Kaikki se, mitä tiiliskiven kokoinen eepos sisältää, onkin alkanut siivilöityä uusiin muotoihin, ja on alkanut lipua sisään eri digilaitteisiin.
Meidän kohtamme tässä prosessissa on siinä, missä lukemista ja luetun ymmärtämistä edistetään. Sitä edistetään äidinkielisten appien avulla, joita taas voi vapaasti ladata tutuista G-kaupoista. Niiden saavuttua omille laitteille voimme ikään kuin valovuosien päästä seurata, mitä tapahtuu lukijoille. ”Mikä elämys”, yksi toteaa julkisella sivustolla. ”Omaa kieltä voi nyt lukea ja kuulla luettavan”, toinen jatkaa. ”Tämä on arvokasta”, kirjoittaa kolmas. Teksti on helppoa lukea, sen aiheet liikkuvat oman kansan vaiheissa ja asiat ovat tuttuja. Kuvat elävöittävät tekstiä, kursori seuraa lukemista tavu tavulta, selkeä ääni lukee sujuvasti. On harjoittelun aika, ja se onnistuu.
Ajattelen omaa ullakkokamariani, nuoren tytön lukemista. Itselläni oli hyvä opettajat, onnistuneet aakkoset, rakkaus omaan kieleen, kirjastot, kaikki mahdollinen, jotta minusta tuli sujuva lukija. Ja nyt huomaan ilokseni, että se sama oman kielen lukemisen kansalaisoikeus suodaan yhä useammille sielläkin missä mitään yllä mainituista ei ole kohdallaan. Minulle se kertoo vain siitä, että Jumala rakastaa luotujaan pyyteettömästi, ja etsii jokaiselle sopivat uomat, jotta Hyvyys voi tulla heidän osakseen ja myös jäädä sinne elämää muuttavana voimana.
On se aika upeaa olla osasena tässä prosessissa.
ML