Työkentällä kohtaamme paikallisen tiimin kanssa monenlaisia perheitä. Erityisesti teemme työtä haavoittuvimmissa asemissa olevien lasten parissa. Useimmilla heistä ei ole toista tai kumpaakaan vanhempaa arjessa mukana eri syistä johtuen.
Osa lapsista asuu sukulaisten tai aikuisten sisarustensa luona. Osa kantaa liian suurta vastuuta pienemmistä sisaruksistaan tai tekee töitä koulunkäynnin sijaan. Osa joutuu perustamaan oman perheen aivan liian nuorena ilman vaikutusvaltaa asiaan.
Yritämme turvata lapsille perustarpeita, mm. ruokaa ja vaatteita sekä mahdollisuuden koulunkäyntiin ja sitä myötä parempaan tulevaisuuteen. Lisäksi laajemmassa mittakaavassa haluamme mahdollistaa jokaiselle lapselle oikeuden olla lapsi ja kasvaa turvallisissa olosuhteissa.
Vaikka inhimilliset keinot vaikuttaa perheyhteisöjen tilanteisiin ovat haastavien olosuhteiden keskellä joskus rajalliset, voimme pyytää rukoillen viisautta ja apua. Lastenpäivissä kerromme Taivaan isästä, joka on täydellinen isä meille jokaiselle.
Markuksen evankeliumin luvusta 10:13-16 voimme lukea ns. lastenevankeliumin. Jeesus piti huolen siitä, että lasten sallittiin tulla hänen luokseen siunattaviksi, vaikka opetuslapset aikoivat aluksi estää tämän. Tästä kohdasta olemme keskustelleet lastenpäivissä monta kertaa, sillä useilla on kokemuksia siitä, että heidät unohdetaan aikuisten ongelmien keskellä, tai aikuisia ei ole läsnä.
Yhteinen ruokailu luo osaltaan lastenpäivien perhetunnelmaa, ja samalla ehtii hyvin vaihtaa kuulumisia. Lopuksi rukoilemme yhdessä ja päätämme monesti Isä meidän -rukoukseen. Samalla haluamme tiiminä olla osa vastausta tähän rukoukseen ja varmistaa lapsille jokapäiväistä leipää antamalla heille ruokatarvikkeita kotiin viemisiksi. Vaikka teemme kylävierailuja lastenpäivien välilläkin, kuluu kuukausi nopeasti ja kohta olemme jälleen yhdessä koolla osana Jumalan perhettä. /ST