Eri kielet ovat oiva työkalu välittää evankeliumia, vaikka kunkin kansanryhmän äidinkieli onkin se vahvin evankeliumin viestijä. Kentälläni olen toisinaan hyödyntänyt englannin kieltä. Näin myös tämän pääsiäisen aikaan.
Pitkäperjantaina pyöräilin puoli tuntia vähemmistökansan asuinalueen ravintolaan hakemaan ruokaa. Odotellessani sisään tuli neljä nuorta vähemmistökansan miestä. Tein vähän juttua – nuorukaiset olivat Maailman Katolta, kolme oli käymässä täällä, yksi asuu kaupungissamme. Hän osasi hyvin valtakieltä ja vähän englantiakin. Kerroin lyhyesti viikonlopun juhlastamme. Miehet eivät tienneet siitä. Neljäs halusi kristityksi tulleen munkin elämäkertakirjasen. Saakoon Sana vaikuttaa!
Asuinlähiömme vastapäätä on rakennettu uusia liikkeitä, kuten noin 30-vuotiaan kansallisen “Monan” ja ystävänsä perustama pieni sekatavarakauppa. Ensi kertaa ”Monan” kaupassa käydessäni hän puhui vähän englantia. Kehuin hänen kielitaitoaan ja juttelimme. Pääsiäispäivänä menin kauppaan evankelioimismielessä. Meinasin pyörtää ovelta, kun näin kaksi neitiä sivupöydillä koneineen – suunnitelmani ei onnistuisikaan. ”Mona” moikkasi iloisena ja valitsin hyllyltä herkullisia chilitoufuja. Kerroin vieväni niitä kuopukselle tuliaisena kotimaahani.
Aloin kysyä ”Monalta” hänen taustastaan. Puhuimme valtakielellä ja englanniksi, jota ”Mona” tykkää harjoitella. Hän on yliopistosta liikealalta valmistunut 3-vuotiaan pojan äiti, aiemmin työskennellyt IT- ja pankkialoilla. Vanhempiensa ainoina lapsina ”Monaa” ja hänen miestään painaa vastuu huolehtia tulevaisuudessa molempien vanhemmista. Siksi hän perusti liikkeen, ja kaupan vakiintuessa hän palaisi pankkialalle.
Kysyin, tiesikö ”Mona”, mikä erityinen viikonloppu nyt on. Ei tiennyt. Kerroin, että on ”ylösnousemusjuhla” ja vähän valaisin sitä. Kysyin, tietääkö hän joulun merkityksen. “Joo, Jeesuksen syntymäpäivä”. ”Kuka on Jeesus?” “No, en tiedä.” Hän kertoi isänsä ostaneen Raamatun jo kauan sitten – isä ei ole kristitty, mutta on kiinnostunut kaikenlaisesta kirjallisuudesta. ”Mona” oli lukenut Raamattua, mutta ei ollut ymmärtänyt sisältöä.
Sivupöydillä kaksi neitiä olivat syventyneinä koneisiinsa. Muutama asiakas keskeytti juttelumme. Saimme kuitenkin hyvin aikaa tärkeimmille. Kerroin ”Monalle” joulun ja pääsiäisen tapahtumat merkityksineen. Kävimme läpi neljä tosiasiaa -vihkosta, pelastuksen polkua ja toista vihkoa. Lopuksi hän halusi yhden kaksikielisen evankeliumivihkosen.
Kielet, Jumalan luomia käyttöömme. / ATN